Ties kuinka monta kertaa heräsin ja nukahdin yön aikana. Kello oli kuitenkin jo sen verran, että päätin herätä. Oli vielä 1,5 tuntia lentoa jäljellä. Vaikka aikaa oli niin vähän jäljellä, niin kaikki tuntuivat nukkuvan. Oltiin jo eteläisessä Afrikassa. Pelkkä ajatuskin jännitti. Jossain sivulla oli ikkunaverho auki. Vaikka oli muuten pimeätä, niin tuolta ikkunasta pilkisti mahdoton määrä valoa. Afrikan aurinko oli siis voimissaan. Pian muutkin valot syttyivät ja lentoemot aloittivat aamupalan tarjoamisen. Tosin minä olin se joka oli tarjonnut kaikki ateriat vieressäni istuvalle vanhalle miehelle. Tyypillä oli valtavan hyvät unen lahjat. Mikäpä siinä oli nukkuessa, kun hänen kotimaansa oli juuri Etelä-Afrikka.

Lentoasemalla meitä vastassa oli mies kyltin kanssa. Kyltissä luki: DIAK tytöt. Sanoin miehelle, että: here is one boy too. Päästiinpä sitten auton kyytiin halkomaan Etelä-Afrikkaa. Mikäs siinä oli mennä hyväkuntoisia moottoriteitä. Katsoi mihin suuntaan tahansa niin aina näkyvyys oli useita kilometrejä. Se kuvaa aika hyvin sitä tasaisuutta mitä maastossa näin. Ainoa mikä kyydissä hirvitti oli vasemmanpuoleinen liikenne. Onneksi ei tarvinnut itse ajaa.

Kun tultiin lähemmäs Swazimaan rajaa, niin maasto alkoi olla vaihtelevampaa.  Rajamuodollisuudet menivät mutkattomasti. Kun tultiin pääkaupunkiin, Mbabaneen, niin ensiksi toki ruokakauppaan. Tuttu logo oli vastassa. Supersparissa asioiminen oli yllättävän kotoisaa, vaikka meitä valkoisia asiakkaita oli sillä hetkellä reilusti alle 10%. Jäi positiivinen kokemus. Ehkä sitä syrjintää ei täällä kokisikaan.

Vajaa 15 minuuttia Mbabanen keskustasta ja sitten oltiinkin jo perillä majoituspaikassamme. Fairlady Mountain Cottages. Ympärillä mahtavat, korkealle nousevat vuoret. Päästään majoittumaan kivitaloihin. Sain ihka oman huoneen. Emäntä sanoi sitä lukaaliksi. Enpä itse aivan allekirjoittaisi. Lattian muovimatto hieman repeillyt ja katon nurkista näkyi suunnilleen taivaalle asti. Taloissa on aina muutama majoitushuone ja jokaisen huoneen yhteydessä vessa. Meillä ei keittiötä ollut samassa rakennuksessa, joten käytiin läheisessä autotallissa iltapalaa pureskelemassa.